Mikä ihmeen Design for All / Universal Design?

Mainitsin aiemmin, että Design for all -filosofia (DFA) ansaitsee oman postauksensa, ja tässä se nyt tulee!

Design for All on käsitteenä ollut olemassa jo pitkään, digitaalisissa palveluissa se alkoi kehittyä internetin nopean laajenemisen myötä, kun huomattiin, että digitaaliset palvelut eivät olleet kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa. Nykyisin aiheesta keskusteltaessa käytetään useimmiten termejä Inclusive Design tai Universal Design. Käytän tässä tekstissä Universal Designia, sillä se on mielestäni kattavin termi kuvaamaan tätä kokonaisuutta.

Universal Designin lähestymistapaa on kuvailtu niin filosofiaksi kuin konseptiksikin, mutta nimityksellä ei ole niin paljon merkitystä kuin itse asialla: tavoitteena on varmistaa, että tuotteet, palvelut ja ympäristöt ovat kaikkien käytettävissä riippumatta heidän kyvyistään, iästään, mahdollisista rajoitteistaan tai muista ominaisuuksistaan. Tämä ei koske vain fyysistä saavutettavuutta, vaan se ulottuu myös aineettomiin asioihin. Siihen, että jokaisella on mahdollisuus päästä käsiksi tietoon, kartuttaa kokemuksiaan ja käyttää halauamiaan palveluita. Voi kuulostaa monimutkaiselta toteuttaa, mutta käytännössä kysymys on hyvin konkreettisista teoista.

Hyviä arkisia esimerkkejä Universal Designista ovat saavutettavat rakennukset, joissa on liikkumista helpottamassa ramppeja, automaattiovia ja hissejä. Nämä tekevät ympäristöistä helpommin käytettäviä liikuntarajoitteisille, lastenvaunujen kanssa liikkuville ja tavarantoimittajille, mutta ne parantavat aivan kaikkien rakennuksessa vierailevien kokemusta.

Digitaalisissa palveluissa Universal Design voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttäjällä on mahdollisuus hallita äänenvoimakkuutta, kuvakokoa ja fyysisiä asetuksia, kun he ovat vuorovaikutuksessa sisällön kanssa. Tämä mukautuvuus auttaa erityisesti aistiyliherkkyyksistä ja muista erityistarpeista kärsiviä henkilöitä, mutta se on hyödyllinen ominaisuus aivan jokaiselle käyttäjälle, kun sisältöjä käytetään vaihtuvissa olosuhteissa, kodin tai toimiston lisäksi autoillessa, julkisissa liikennevälineissä, ulkoillessa, ravintoloissa ja kahviloissa ym, joissa valaistus- ja ääniolosuhteet vaihtelevat.

Universal Designina on usein syytetty kalleudesta, ja aivan totta onkin, että huolellisesti suunniteltujen ja toteutettujen tuotteiden ja palveluiden tuominen käyttäjien saataville on aina kalliimpaa kuin huonojen. Mieti kumpaa sinä haluat tarjota asiakkaillesi, etenkin kun tiedämme, että asiakastyytyväisyys näkyy yrityksesi kassavirrassa. Aktiivisesti käyttäjiä suunnitteluprosessiin osallistamalla yritykset voivat hienosäätää ja kehittää tuotteitaan paremmin vastaamaan yleisöjensä tarpeita ja sitouttaa asiakkaitaan vahvemmin.

Universal Design tuo yrityksellesi muitakin hyötyjä. Suunnittelemalla tuotteita ja palveluja, jotka ovat saavutettavia laajemmalle yeisölle, tavoitat enemmän asiakkaita, mikä tarjoaa kasvumahdollisuuksia. Saavutettavuuden huomioon ottavat tuotteet palvelevat monimuotoista käyttäjäkuntaa ja nykyisiä asiakkaitasi paremmin. Sen lisäksi että parannat asiakastyytyväisyyttä, luot brändillesi lisäarvoa ja kestävämmän liiketoimintamallin.

Universal Designia on syytetty myös siitä, että se ei toimi, koska on mahdotonta suunnitella tuotetta tai palvelua niin, että se toimisi jokaiselle käyttäjälle optimaalisesti. Tämä on tietysti totta, ja mielestäni myös osoitus siitä, että asia on ymmärretty väärin. Universal Design ei tarjoa täydellisyyttä vaan sitä kannattaa lähestyä hyvin pragmaattisesti ja muistaa, että jatkuvalla kehittämisellä on tässäkin tärkeä rooli. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämistä varten on saatavilla valtava määrä yleistä tutkimustietoa siitä, kuinka asiakkaat käyttäytyvät, mitä he palveluilta haluavat, mitkä saavat heidät hylkäämään jonkin palvelun käytön. Tämä on erinomainen perusta lähteä rakentamaan uutta palvelua. Sen lisäksi korostan jälleen sitä, että Universal Designissa suunniteluprosessi keskittyy käyttäjien tarpeisiin, joten ota asiakkaasi mukaan kehittämään palveluitasi! Osallista heitä työn eri vaiheissa ja anna palautteen vaikuttaa kehittämistyössä.

Saavutettavuuden vaatimuksia on kirjattu lainsäädäntöön ja EU:n saavutettavuusdirektiiviin, mutta saavutettavuuteen liittyvät kysymykset liittyvät tiiviisti myös yrityksen imagoetuun ja palveluiden yleiseen parempaan käytettävyyteen. Teknologioiden kehittyessä ja esimerkiksi VR:n (virtual reality) ja AR:n (augmented reality) yleistyessä meidän on myös päivitettävä käsityksemme saavutettavuudesta.

Ajattelen, että Universal Design ei ole vain suunnittelufilosofia—se on kehotus toimintaan. Omaksumalla inklusiivisen suunnittelun periaatteet pystymme rakentamaan kaikille paremman ja toimivamman maailman.

Olipa kyseessä tuotteet, palvelut tai digitaaliset kokemukset, Universal Designin hyödyt ovat selviä: se parantaa laatua ja mielikuvaa organisaatiostasi, laajentaa markkinoita ja edistää sosiaalista vastuullisuutta.